Luonto

15. Maanpäällinen elämä

Ajattele, minkälaista elämä olisi maailmassa, jossa ei olisi marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja pähkinöitä. Kahvia ja kaakaota ei olisi. Ajatus tällä hetkellä voi tuntua kaukaiselta. Kuitenkin tähän suuntaan ollaan aivan oikeasti menossa ja tämä johtuu käsillä olevasta luontokadosta. Luontokato tarkoittaa sitä, että ihminen omalla toiminnallaan aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden romahtamista. Tällä hetkellä käsillä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto. Luonto katoaa myös täällä kotosuomessa. Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lintulajeista uhan alla on jopa joka kolmas. Luontokato on meidän itsemme aiheuttamaa. Nyt ei ole kuitenkaan aika vaipua epätoivoon, vaan aika tarttua työhön. Meillä on valta pysäyttää luontokato!

Luonto, metsät ja sen eläimet tarvitsevat apuamme ja siksi globaaliagenttien on tärkeää miettiä, mitä voimme tehdä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja luontokadon vähentämiseksi.

 

,

Animaatio hahmo lukee oheisen teksti.

Tekemällä tehtäviä ja onnistumalla teisteissä keräät globuusteja agenttitilillesi. Tsemppiä!

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että maapallolla on monipuolisesti lajeja ja eliöyhteisöjä, sekä lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Eli esimerkiksi monimuotoisessa luonnossa eläimet eivät ole samaa sukua.

Tällä hetkellä luonnon monimuotoisuus köyhtyy jatkuvasti ja sillä on vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisen hyvinvointiin. Suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle on luontotyyppien muutokset. Luontotyyppien muutokset johtuvat esimerkiksi maatalouden tehotuotantojärjestelmistä, rakentamisesta, louhinnasta, metsien, merten, jokien, järvien ja maaperän liiallisesta hyväksikäytöstä, haitallisten vieraslajien leviämisestä, saastumisesta ja yhä enemmän maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta. Aiemmin käytetyt menetelmät esimerkiksi maataloudessa edistivät monimuotoisten maisemien säilymistä, mutta maatalouden ja teollisuuden vallankumous viimeisten 150 vuoden aikana ovat johtaneet maankäytön merkittäviin ja kiihtyviin muutoksiin. Eurooppalaisten elämäntavat ovat riippuvaisia kaikkialta maailmasta tuoduista luonnonvaroista ja tavaroista, mikä johtaa usein luonnonvarojen kestämättömään käyttöön Euroopan ulkopuolella.

Maanpäällisen elämän tavoitteessa suojellaan maaekosysteemejä, palautetaan niitä ennalleen ja edistetään niiden kestävää käyttöä. Koralliriutat ovat vaarassa kadota kokonaan vuoteen 2050 mennessä ja trooppiset metsät tuhoutuvat, useimmiten ihmisen toiminnan seurauksena. Trooppisten metsien tuhoutuminen uhkaa uhanalaisten lajien selviytymistä.

Miten tämä meitä Suomessa liikuttaa? Metsäkadon isoimmat syyt löytyvät länsimaista, joihin myös Suomi lasketaan kuuluvan. Trooppisia metsiä tuhotaan siis siksi, että suomalaiset saavat juoda kahvinsa ja kaakaonsa, tai nauttia naudanlihasta.


Vuosina 2007–2017 suomalaisen kulutuksen metsäkatoriski oli kokonaisuudessaan lähes 17 550 hehtaaria, mikä vastaa yli 29 000 jalkapallokentällistä metsää. Metsäkadosta ja maankäytön muutoksista syntyy luontokadon lisäksi merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, ja hiilivarastot- ja nielut häviävät.”

 

Mitä voit globaaliagenttina sitten tehdä asialle?
Globaaliagenttina voit esimerkiksi:

  • Osallistua luontokatoa pysäyttäviin talkoisiin. Järjestä tai osallistu vieraslajien kitkemiseen. Vieraslajien kitkeminen on tärkeää siksi, että ne valtaavat laajoja aloja ja vievät tilaa alkuperäislajistolta. Silloin lajisto yksipuolistuu ja luonnon monimuotoisuus vähenee. Osa vieraslajeista ei kelpaa toukille eikä aikuisille perhosille ravintokasveiksi. Lisäksi vieraslajit voivat myös tukahduttaa muita lajeja. Vieraslajien kitkemisessä on oltava tarkkana, kitkettyä vieraslajia ei voi viskata mihin tahansa autotallin taakse, jotta se ei aloita leviämistä uudessa paikassa.
  • Tarjoa talvella linnuille ruokaa, keväällä syötävää kimalaisille ja perhosille sekä kesähelteellä vettä eläimille.
    Kimalaiset tarvitsevat apuasi huhti-toukokuussa, kun kasvit eivät vielä juurikaan kuki. Video kimalaisen ruokintavideoon?
  • Istuta yhdessä vanhempien kanssa kotipihaan luonnonkasveja ja perinneperennoja. Esimerkiksi kotimaisia perinneperennoja ovat: ketoneilikka, mäkitervakko, rantatädyke, rantakukka, syysasteri, harmaamalvikki, myskimalva, syysleimu, rohtosuopayrtti, punalatva ja lehtoängelmä.
  • Vältä kaiken kitkemistä, esimerkiksi nokkosia tarvitaan neitoperhosen ja nokkosperhosen lisääntymiseen.
  • Mieti mitä tarvitset oikeasti, älä osta turhuuksia. Kierrätä ja säästä. Suosi pyörällä, bussilla ja muilla julkisilla kulkuneuvoilla kulkemista.

SISKON IDEAT:

Sananetsintä- tehtävä:
Etsi vieraslajeja:

kurtturuusu, jättipalsami, espanjansiruetana, minkki, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, jättiputki

 

 

Testaa osaaminen:

Nyt on aika testata, miten olet ymmärtänyt oppimaasi. Yhdistä laatikoihin oikeat sanat:

Luontokato on seurausta ____________________________________. Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että _________________________. Ikävimmissä skenaarioissa on mahdollista, ettei ihminen pääse enää nauttimaan_____________. Luontokatoa on tärkeää estää myös Suomesta käsin, sillä suurimmat syyt luontokatoon löytyvät ________________. Trooppisia metsiä kaadetaan muun muassa viljelymaaksi siksi, että _______________. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy, mutta globaaliagenttina luontoa voi auttaa vaikkapa _______________________________________ myös vieraslajitalkoisiin voi osallistua. Suomessa yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi _______________________________________. Vieraslajien kitkeminen on tärkeää siksi, että______________________________ ja ______________________. Vieraslajien kitkemisessä on oltava tarkkana, sillä ne voivat______________________________. Keväällä kimalaisia voi auttaa______________________. Globaaliagenttina on tärkeää tavaroita ostaessa miettiä________________________.

Sanalaatikkoon:
ihmisen toiminnasta,
maapallolla on monipuolisesti lajeja ja eliöyhteisöjä,
kahvista ja kaakaosta,
Länsimaista,
me suomalaiset voimme nauttia kaakaota, kahvia ja naudanlihaa
antamalla vettä eläimille kesähelteellä tai tarjota linnuille ruokaa talvella.  kurtturuusu, jättipalsami, espanjansiruetana, minkki, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, jättiputki
että ne valtaavat laajoja aloja ja vievät tilaa alkuperäislajistolta
Jatkaa kasvamista uudessa ympäristössä, jos ne esimerkiksi heittää autotallin taakse muiden rikkaruohojen sekaan.
Rakentamalla niille ruokinta-astioita.
Tarvitseeko todella haluamaansa esinettä.

Hienoa! Olet suorittanut globaaliagenttikoulun "?" -kurssin ja samalla olet karttanut agnttimani-tiliäsi.

Agenttitehtävät ovat lisätehtäviä, joita tehdään, jos siihen löytyy aikaa ohjelman puitteissa. 

14. Vedenalainen elämä

Tämä on hyvä miettiä uudelleen, mutta näitä teemoja voi käyttää:

Tiesitkö, että maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa? Ilman muutoksia nykyisessä tavassa toimia, vuoteen 2050 mennessä tämä määrä voi jopa nelinkertaistua. Muoviroska on tällä hetkellä vesiekosysteemien vakavimpia uhkia. Alla olevassa kuvassa on esitelty tyypillisiä muoviroskia meressä ja niiden hajoamisaikoja. Esimerkiksi muovipullo voi siis ajelehtia vedessä jopa 450 vuotta! https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/





Merten tilaa ja rannikkoekosysteemien luonnon monimuotoisuutta heikentävät myös rehevöityminen. Rehevöityminen johtuu pääasiassa maataloudessa käytettyjen lannoitteiden valumisesta vesiin sekä käsittelemättömistä jätevesistä. Arvioiden mukaan ilman ehkäiseviä toimenpiteitä viidennes suurista meriekosysteemeistä tulee kärsimään rehevöitymisestä vuonna 2050. 

Lupaavaa on, että globaalisti merialueiden suojelu on edistynyt merkittävästi. Vuonna 2000 suojeltuja merialueita oli vain 1,7 prosenttia kun vuonna 2017 prosenttiluku oli jo 5,3. Biodiversiteetiltään erityisen tärkeiden merialueiden osuus suojelluista alueista nousi samalla aikavälillä 32 prosentista 45 prosenttiin. 

https://www.ykliitto.fi/node/4579

Animaatio hahmo lukee oheisen teksti.

Tekemällä tehtäviä ja onnistumalla teisteissä keräät globuusteja agenttitilillesi. Tsemppiä!

Tässä tavoitteessa käydään läpi vedenalaista elämää. Maapallon pinta-alasta n. 70 % on valtamerten peitossa ja niillä onkin tärkeä tehtävä olla mahdollistamassa elämää maapallolla. Valtameret vaikuttavat sade- ja juomaveteen sekä hapen määrään, säähän, ilmastoon ja ruokaan. Tämä tavoite keskittyy suojelemaan valtameriä, meriä ja merten luonnonvaroja.  Merien suojelu on tärkeää siksi, että ihmiskunta on riippuvainen valtamerien resursseista ja palveluista. Resursseilla ja palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että 90 % maailmankaupasta tapahtuu valtamerten välityksellä. https://unric.org/fi/valtamerten-vuosikymmen/

Itämeren yksi suurimpia ongelmia roskaantumisen lisäksi on rehevöityminen. Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että liiallinen typpi ja fosfori meressä saa sinilevät kukkimaan ja meren eläimistölle tärkeä happi vähenee syvissä vesissä ja merenpohjalla. Typpi ja fosfori päätyy mereen esimerkiksi ihmisten jätevesistä, peltoviljelystä ja karjataloudesta. Fosforia ja typpeä käytetään maanviljelyssä ravinteena kasveille. Kasvi tarvitsee typpeä ja fosforia. Typpi saa marjat kasvamaan suuremmiksi, se vaikuttaa siis voimakkaasti kasvien kasvuun. Päästessään maaperästä vesistöihin typpi- ja fosforilannoitteet aiheuttavat rehevöitymistä. Vesikasvien ja sinilevien tärkeimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori. Levien lisääntyessä hapenpuute Itämeressä lisääntyy ja lopputuloksena voi olla kalakuolemia.

Itämeri on maailman merien mittakaavassa poikkeuksellinen. Itämeri on matala ja sen vesi on vähäsuolaista murtovettä. Nämä seikat tekevät Itämerestä ainutlaatuisen merialueen koko maailmassa. https://www.itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos Itämeren suurin ongelma on tällä hetkellä rehevöityminen. Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että meressä on liikaa ravinteita ja tästä seuraa levien kasvua. Rehevöityminen on erityisesti Itämeren ongelma siksi, että se on matala ja vesi vaihtuu hitaasti. Tämän lisäksi ihmisiä asuu paljon meren ympärillä, jolloin mereen kulkeutuu ravinteita jätevesien ja valumavesien mukana. Rehevöitymisen myötä merissä alkaa kasvaa aiempaa enemmän leviä. Levien lisääntymisen myötä näkyvyys vedessä heikkenee eikä valo pääse yhtä syvälle, kuin aiemmin. Monet eliöt tarvitsevat vedessäkin valoa, joten vaikutukset ulottuvat koko ravintoverkkoon. https://www.itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Rehevoityminen Itämeren suojelun tuloksen voidaan nähdä jo hyviä tuloksia, sillä tehokas vesiensuojelu on vähentänyt itämeren ravinnekuormitusta viimeisen 20–30- vuoden aikana. Rehevöitymistä on siis onnistuttu pysäyttämään. Kuitenkin Itämeren ainutlaatuisuudesta johtuen sen vesikerroksiin ja merenpohjaan on kertynyt huomattava ravinnevarasto ja meren tila ei ole merkittävästi parantunut. Tästä syystä Itämeren suojelua on tärkeää jatkaa. Vesien suojelun tärkeyttä ymmärtääkseen on tärkeä käsittää myös veden kiertokulkua.

Vesi, jota juomme lasista tänä päivänä, on samaa vettä, kuin miljoona vuotta sitten. Kaikki elollinen maapallolla tarvitsee vettä pysyäkseen hengissä. Sama vesi kiertää ympäri maapalloa ja sitä kutsutaan veden kiertokuluksi.
Aurinko lämmittää maapalloa, jolloin veden lämpötila joissa, järvissä ja merissä nousee. Veden lämmetessä siitä osa haihtuu ilmaan. Tätä haihtuvaa vettä kutsutaan vesihöyryksi ja kokonaisuudessaan tätä tapahtumaa sanotaan haihtumiseksi. Vesihöyryn noustessa ilmaan se kylmenee ja alkaa muuttua pisaroiksi, näin syntyy pilviä. Tätä tapahtumaa kutsutaan tiivistymiseksi. Suuren määrän pisaroita tiivistyttyä ilma ei pysty enää kantamaan vesipisaroita, ne alkavat sataa vetenä takaisin maahan. Maan pinnalle putoava vesi voi varastoitua eri tavoin. Valtameriin, järviin ja vesiin putoava vesi haihtuu ja alkaa uudelleen haihtua. Maalle pudotessaan vesi alkaa kerääntyä pohjavedeksi, jota kasvit, eläimet ja ihmiset hyödyntävät. Kasvien kautta vesi alkaa haihtua kasvien lehdistä. https://www.vesi.fi/vesitieto/veden-kiertokulku/https://www.vesi.fi/vesitieto/hydrologinen-seuranta/

Veden luonnollinen kiertokulku muuttuu kaupunkien rakentamisen myötä. Ihminen rakentaa kaupunkeja ja päällystää maata läpäisemättömillä materiaaleilla, kuten asfaltilla. Tämän seurauksena veden luonnollinen kiertokulku muuttuu. Esimerkiksi tulvat lisääntyvät, kun kaupunkien viemäriverkostot eivät pysty ottamaan vastaan valumavesiä. Veden luonnollista kiertokulkua voidaan kuitenkin palauttaa tekemällä luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkeihin. Näitä ovat esimerkiksi viherkatot, vettä läpäisevät pintamateriaalit ja sadepuutarhat. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/miten-voimme-sailyttaa-veden-luonnollisen-kiertokulun-kaupungeissa

Nämä täytyy katsoa läpi, mutta ideoita voi käyttää.

 

TESTAA OSAAMINEN

Mitä veden kiertokulku tarkoittaa? Aseta oikeaan järjestykseen:

1. Aurinko lämmittää ja veden lämpötila nousee.
2. Veden lämmetessä osa siitä haihtuu ilmaan
3. Haihtunut vesi, eli vesihöyry nousee ilmaan, kylmenee ja alkaa muuttua pisaroiksi.
4. Pilviksi kerääntyneet pisarat tiivistyvät.
5. Vesipisarat satavat maahan.
6. Vesi alkaa varastoitua eri tavoin.

Hienoa! Olet suorittanut globaaliagenttikoulun "?" -kurssin ja samalla olet karttanut agnttimani-tiliäsi.

Agenttitehtävät ovat lisätehtäviä, joita tehdään, jos siihen löytyy aikaa ohjelman puitteissa. 

13. Ilmastotekoja

Ilmastotekoja

Kasvihuonepäästöt ovat kaasuja, jotka  estävät lämpöenergian pääsyn ilmakehään. Jos kasvihuonepäästöjä on paljon, maapallon ilma alkaa lämmetä. Monet tiedemiehet ovat sitä mieltä, että maapallon ilma on lämpenemässä poikkeuksellisen nopeasti ja sillä voi olla huonoja vaikutksia ihmisten, eläinten ja kasvien elämälle maapallolla. Viime vuosina maailman johtajat ovat pyrkineet tekemään päätöksiä, jotka vähentävät ihmisten vaikutusta kasvihuonepäästöjen syntymiseen. Toisaalta jokainen globaaliagentti voi omalta osaltaan pohtia, voisiko hän tehdä jotain ilman tilan parantamiseksi.

Kun klikkaat kuvan päältä, puhe pysähtyy tai alkaa.

Tekemällä tehtäviä ja onnistumalla teisteissä keräät globuusteja agenttitilillesi. Tsemppiä!

1980- luvun puolivälissä havaittiin Etelämantereen yllä otsoniaukko. Otsonilla on tärkeä tehtävä suojata maapalloa ja sen eliöitä haitalliselta uv- säteilyltä. Aukko oli syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena. Jo vuonna 1987 otsonikerroksen suojelemiseksi sovittiin otsonia tuhoavien aineiden tuotannon ja käytön rajoittamisesta ja lopettamisesta. Tällä Montrealin- sopimukseksi kutsuttavalla sopimuksella ja sen tuomilla toimilla otsonituhon paheneminen estettiin. Otsonikerros palautunee entiselleen tämän vuosisadan keskivaiheella.

 

LÄHDE: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/otsoni

 

Ihmiskunnalla on siis mahdollisuus vaikuttaa jopa toivottamalta tuntuvaan tilanteeseen!

 

Meillä aivan tavallisilla agenteilla on mahdollisuus vaikuttaa. Arjen valinnoilla on helppoa tehdä pieniä muutoksia omiin tottumuksiin. Ilmastoystävälliset toimet voivat olla jopa elämänlaatua parantavaa. Pienillä teoilla on suuri merkitys kokonaiskuvassa päästöjen pienentämiseen. Kestäviä elämäntapoja lisäämällä voidaan hidastaa ilmastonmuutosta! Kestäviä elämäntapoja voidaan lisätä isossa mittakaavassa vaikuttamalla päättäjiin. Esimerkiksi Suomessa nykyisin kouluissa tarjoillaan aiempaa enemmän kasvisruokaa. Kasvisruoan lisääminen koulujen ruokalinjastoille oli koululaisista lähtenyt hanke, joka on hyvä esimerkki nuorten kansalaisaktivismista. Päättäjiin vaikuttamalla voimme auttaa ilmastoa.

 

LÄHDE: https://ilmastokirjo.fi/innostavia-ilmastotekoja/

 

Eräänä ratkaisuna maailmantilanteen parantamiseen on kestävän kehityksen lisääminen. Monet meistä ovat kuullee puhuttavan kestävästä kehityksestä, mutta mitä sillä tarkoitetaan? Kestävä kehitys ei ole pelkästään kierrättämistä, vaikka kierrättäminen onkin yksi osa kestävää kehitystä. Kestävästä kehityksestä on puhuttu niin, että se on kehitystä, joka tyydyttää ihmisten nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Tarkoituksena on, että ihmiset voivat hyvin ja maapallo säilyy elinkelpoisena. Kestävässä kehityksessä siirrytään kohti kiertotaloutta, jossa valmistettuja tavaroita voidaan käyttää pidempikestoisesti ja monipuolisesti. Kiertotalouden ajatus on varmistaa, että meillä on tänä päivänä tarvitsemamme, aiheuttamatta harmia tulevaisuudelle.
LÄHDE: https://toivoajatoimintaa.fi/kestava-kehitys/


Globaalisti kestävä hiilijalanjäljen taso on arvioitu olevan 2,5 tonnin taso. Suomalaisen hiilijalanjälki vuonna 2019 oli 10 tonnia. 2000- luvulla taso on enimmillään ollut yli 13,5 tonnia vuodessa. (Lähde: https://kestavakehitys.fi/-/yksityinen-kulutus-2021-suomalaisten-kulutuksen-hiilijalanjalki-on-pysynyt-liian-suurena) Olemme tottuneet elämään maailmassa, jossa meille tuotetaan jatkuvasti uusia tavaroita. Tavaroiden tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja, joita on kuitenkin rajallisesti. On tärkeää miettiä hyvinvointia sillä tavalla, että se ei perustu luonnonvarojen tuhlaamiseen ja kiihdytä ilmastonmuutosta. Yksi ratkaisu tähän on kiertotalous. Kiertotalous pyrkii ylläpitäviä järjestelmiä ja luomaan uutta.

Uusia hyödykkeitä tuotetaan, jotka jätetään jälkeen roskana. Tämä tapa käyttää luonnon resursseja ei ole kauaskantoinen ja siksi on pyrittävä kohti kiertotaloutta. Kiertotalous pyrkii siihen, että tuotteet pidetään mahdollisimman käytössä. Esimerkiksi uutta tuotetta tehdessä voidaan pyrkiä käyttämään kierrätettyjä materiaaleja. Jo olemassa olevia materiaaleja hyödynnetään ja yli jäävien materiaalien loppusijoitus suunnitellaan etukäteen. Kiertotaloudessa käytetyt luonnonvarat pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa. Käytetyt tavarat pyritään siis hyödyntämään vielä jollain tavalla. Tällä tavalla voidaan ehkäistä luonnonvarojen ylikulutusta ja näin ollen hillitään myös ilmastonmuutosta. Kiertotaloutta noudattava yritys voi esimerkiksi huoltaa polkupyöriä, jolloin ei tarvitse ostaa uutta. https://www.youtube.com/watch?v=DASYFyYtGcE&list=PLvCdSwoB72ugqm4gwCB4h1d5K_4JQ-XnD&index=6

On hyvä miettiä, miten varmistamme, että tänään tarvitsemamme asiat eivät aiheuta harmia maailmalla tulevaisuudessa.

Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan vaiheita, joita käytetään minkä tahansa tavaran tekemisessä. Ensimmäisenä hankitaan raaka-aine, esimerkiksi paperin valmistamiseen tarvitaan raaka-aineeksi puuta. Jokainen vaihe kuluttaa energiaa ja materiaaleja. Itse tuotteessa on vain pieni osa niistä luonnonvaroista, jota tuotteen valmistamiseen kuluu.

 

Tuotteiden elinkaaren viisi vaihetta ovat:
1. Raaka-aineiden hankinta
2. Valmistus
3. Pakkaaminen ja kuljetus
4. Käyttö
5. Elinkaaren loppu

LÄHDE: https://www.ymparistoosaava.fi/rakennusala/index.php?k=22791

TEHTÄVÄ IDEA: täytyy toteuttaa

Valitse luokasta jokin arkinen esine. Yritä löytää sellainen, esine, jota on luokassa vähän eri tavoin valmistettuna (esim. kynä, vihko tai kirja). Selvitä yksin tai pienessä ryhmässä muiden agenttien kanssa, mikä on valitsemasi tuotteen elinkaari. Käytä apunasi tiedonhaussa myös tietoteknisiä välineitä.
Vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Mistä raaka-aineesta tuote on valmistettu?
- Missä tuote on valmistettu?
- Onko tuote tuotu jostakin?
- Kuinka pitkä käyttöikä tuotteella on?
- Mitä tuotteelle tapahtuu, kun sitä ei voi enää käyttää?

 

TESTAA OSAAMINEN - YHDISTÄ SANA JA SELITYS

ELINKAARI                      Tuotteen eliniän kaikkia vaiheita raaka-aineiden tuottamisesta käytöstä poistamiseen asti

 

KIERTOTALOUS             Pyrkii pitämään luonnosta otetut raaka-aineet mahdollisimman pitkään käytössä.

 

KESTÄVÄ KEHITYS        Kehitystä, joka tyydyttää ihmisten nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa

 

EKOSYSTEEMI                Luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostama kokonaisuus.

Hienoa! Olet suorittanut globaaliagenttikoulun "?" -kurssin ja samalla olet karttanut agnttimani-tiliäsi.

Agenttitehtävät ovat lisätehtäviä, joita tehdään, jos siihen löytyy aikaa ohjelman puitteissa. 

6. Puhdas vesi ja sanitaatio

Ajattele, minkälaista elämäsi olisi ilman puhdasta vettä. Tällä hetkellä maailmassa on 663 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole kunnollista juomaveden lähdettä. Riittävät käymälätilat puuttuvat 2,4 miljardilta ihmiseltä. Tässä tavoitteessa varmistetaan, että kaikki saavat puhdasta ja edullista juomavettä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi taataan kaikille riittävä sanitaatio ja hygienian taso. Lisäksi tällä tavoitteella halutaan parantaa veden laatua vähentämällä veden saastumista. LÄHDE: https://www.ykliitto.fi/puhdas-vesi-ja-sanitaatio

Huono sanitaatio, eli viemäröinti ja kunnollisen vessan puute altistaa sairauksille ja myös ylläpitää köyhyyttä. (Lähde: https://data.unicef.org/resources/progress-drinking-water-sanitation-hygiene-2019/ <- raportti tuolta linkin takaa)

Jokaisella ihmisellä on oikeus saada puhdasta vettä. Vettä käytetään enenevissä määrin ja siksi on tärkeää miettiä, mitä voimme tehdä taataksemme veden riittämisen kaikille. Puhtaan veden ja kunnollisen sanitaation puuttuessa ihmiset sairastuvat. Tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin, mutta myös omilla valinnoilla voi yrittää vaikuttaa. (Lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo94654)

Kun klikkaat kuvan päältä, puhe pysähtyy tai alkaa.

Tekemällä tehtäviä ja onnistumalla teisteissä keräät globuusteja agenttitilillesi. Tsemppiä!

Mistä puhdas vesi ylipäätään tulee?


Puhdasta vettä on ollut maapallolla jo miljardeja vuosia. Vesi ei katoa, eikä sitä myöskään synny lisää. Vesi kuitenkin vaihtaa olomuotoaan kiinteäksi (jää), nesteeksi (vesi) tai kaasuksi (vesihöyry). Sadevesi puhdistuu suodattuessaan maapallon maakerrosten läpi pohjavedeksi. https://www.vesi.fi/vesitieto/veden-kiertokulku/

 

Vesi on yksi yleisimmistä aineista maan pinnalla, mutta suurin osa siitä on kuitenkin suolaista (97%). Maailmalla makean veden vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Kaikille ei ole siis vettä yhtä paljon. Aasia on maailman kuivin maaosa, eli aasialaisella ihmisellä on kymmenesosa vedestä verrattuna eteläamerikkalaiseen. Viimeisen sadan vuoden aikana ihmiskunnanmmakean veden tarve on kuusinkertaistunut. 70 % makean veden vesivaroista käytetään maanviljelyyn ja ruoan sekä kuitujen kasvattamiseen ja tuottamiseen. Tämänhetkinen tilanne on ekologisesti kestämätön. Kehittyneet maat käyttävät keskimäärin kymmenen kertaa enemmän vettä/asukas, kuin kehittyvät maat. Talouskasvun myötä vesi on muuttunut tuotteeksi ja hyödykkeeksi, jota myydään sekä ostetaan kuten muitakin raaka-aineita. Lähde: https://www.sitra.fi/artikkelit/vesi-vanhin-resursseista/

 

Etelä-Afrikassa Kapkaupunki kärsii kuivuudesta. Syynä ei ole ainoastaan ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus, vaan myös poliittiset kiistat. Vuonna 2018 vesi loppui kokonaan Kapkaupungissa. Veden käyttöä säännösteltiin tarkasti ja vettä jaettiin ihmisille niukasti. Kehittämällä vesiturvaa voitaisiin pitää huoli, ettei sama enää toistu. Lähde:  https://www.maailma.net/nakokulmat/etela-afrikka-oli-vesiturvan-edellakavijamaa-mutta-nyt-se-karsii-sitkeasta-vesipulasta

 

Veden loppuminen ei siis ole ainoastaan vuosien päästä käsillä oleva tilanne, vaan myös tätä päivää. Suomeen tuodaan esimerkiksi juuri Kapkaupungissa vettä tarvitsevia tuotteita, kuten viiniä tai avokadoja. Suomalainen käyttää päivässä piilovesi mukaan lukien noin 3 874 litraa vettä (sisältää ruoan, vaatteiden ja kulutustuotantoon käytetyn veden). Piilovedellä tarkoitetaan siis vettä, joka käytetään tuotteen valmistamiseen Lähde: https://www.vesi.fi/vesitieto/piilovesi-ja-vesijalanjalki/

 

Käyttämistämme tuotteista puolet tuodaan ulkomailta, paikoista, jotka kärsivät vesipulasta. Suomalainen pystyy omilla valinnoillaan kaupassa yrittää pienentää globaalia vesipulaa; esimerkiksi vähentämällä lihasyöntiä.
Vettä voi säästää kotonakin: pesemällä täysiä koneellisia pyykkiä tai astioita, sulkemalla suihkun saippuoinnin ja hiustenpesun ajaksi, sulkemalla vesihanan hampaiden harjaamisen ajaksi, käyttämällä kasvimaan ja nurmikon kasteluun sadevettä sekä korjauttamalla vuotavat hanat ja vialliset vessanpöntön huuhtelusäiliön heti vian ilmetessä.
Lähde:  https://yle.fi/uutiset/3-10126873

NÄITÄ PITÄÄ VIELÄ KEHITTÄÄ:

TEHTÄVÄ – testaa itse!
Tässä tehtävässä tutkitaan puhtaan juomaveden muodostumista maapallolla. Tehtävään tarvitset: hiekkaa, maitopurkin, lasipurkin ja kuravettä.

1. Puhdista n. litra hiekkaa huuhtelemalla sitä vedessä useita kertoja.
2. Leikkaa maitopurkin yläosa pois ja pistele pohjaan pieniä reikiä.
3. Nosta pesty hiekka maitopurkkiin ja aseta maitopurkki lasipurkin päälle.
4. Hae toisessa astiassa kuravettä tai valmista itse sellaista sekottamalla multaa veteen.
5. Kaada pieni määrä kuravettä maitopurkkiin.

Minkälaista vettä lasipurkkiin tihkuu? Miltä se näyttää sameaan veteen verrattuna?

 

 

TESTAA OSAAMINEN: Ristikkotehtävä
VIHJE + ETSITTÄVÄ SANA

Veden kiinteä olomuoto: JÄÄ
Sanitaatio, eli: VIEMÄRÖINTI
Yleisin aine maan pinnalla: VESI
Maailman kuivin maanosa: AASIA
Veden olomuodoista kaasu on nimeltään: VESIHÖYRY
Huono viemäröinti ja kunnollisen vessan puute ylläpitää: KÖYHYYTTÄ
Kuivuuden syy poliittisten kiistojen lisäksi: ILMASTONMUUTOS
Suomeen tuodaan tuotteita ulkomailta, jotka kärsivät... mistä? VESIPULASTA
Vesi, jota käytetään tuotteiden valmistamiseen on nimeltään: PIILOVESI
Vesipulaa voi yrittää vähentää syömällä vähemmän: LIHAA

Hienoa! Olet suorittanut globaaliagenttikoulun "?" -kurssin ja samalla olet karttanut agnttimani-tiliäsi.

Agenttitehtävät ovat lisätehtäviä, joita tehdään, jos siihen löytyy aikaa ohjelman puitteissa.