Tämä on hyvä miettiä uudelleen, mutta näitä teemoja voi käyttää:
Tiesitkö, että maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa? Ilman muutoksia nykyisessä tavassa toimia, vuoteen 2050 mennessä tämä määrä voi jopa nelinkertaistua. Muoviroska on tällä hetkellä vesiekosysteemien vakavimpia uhkia. Alla olevassa kuvassa on esitelty tyypillisiä muoviroskia meressä ja niiden hajoamisaikoja. Esimerkiksi muovipullo voi siis ajelehtia vedessä jopa 450 vuotta! https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/
Merten tilaa ja rannikkoekosysteemien luonnon monimuotoisuutta heikentävät myös rehevöityminen. Rehevöityminen johtuu pääasiassa maataloudessa käytettyjen lannoitteiden valumisesta vesiin sekä käsittelemättömistä jätevesistä. Arvioiden mukaan ilman ehkäiseviä toimenpiteitä viidennes suurista meriekosysteemeistä tulee kärsimään rehevöitymisestä vuonna 2050.
Lupaavaa on, että globaalisti merialueiden suojelu on edistynyt merkittävästi. Vuonna 2000 suojeltuja merialueita oli vain 1,7 prosenttia kun vuonna 2017 prosenttiluku oli jo 5,3. Biodiversiteetiltään erityisen tärkeiden merialueiden osuus suojelluista alueista nousi samalla aikavälillä 32 prosentista 45 prosenttiin.
https://www.ykliitto.fi/node/4579
Animaatio hahmo lukee oheisen teksti.
Tekemällä tehtäviä ja onnistumalla teisteissä keräät globuusteja agenttitilillesi. Tsemppiä!
Tässä tavoitteessa käydään läpi vedenalaista elämää. Maapallon pinta-alasta n. 70 % on valtamerten peitossa ja niillä onkin tärkeä tehtävä olla mahdollistamassa elämää maapallolla. Valtameret vaikuttavat sade- ja juomaveteen sekä hapen määrään, säähän, ilmastoon ja ruokaan. Tämä tavoite keskittyy suojelemaan valtameriä, meriä ja merten luonnonvaroja. Merien suojelu on tärkeää siksi, että ihmiskunta on riippuvainen valtamerien resursseista ja palveluista. Resursseilla ja palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että 90 % maailmankaupasta tapahtuu valtamerten välityksellä. https://unric.org/fi/valtamerten-vuosikymmen/
Itämeren yksi suurimpia ongelmia roskaantumisen lisäksi on rehevöityminen. Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että liiallinen typpi ja fosfori meressä saa sinilevät kukkimaan ja meren eläimistölle tärkeä happi vähenee syvissä vesissä ja merenpohjalla. Typpi ja fosfori päätyy mereen esimerkiksi ihmisten jätevesistä, peltoviljelystä ja karjataloudesta. Fosforia ja typpeä käytetään maanviljelyssä ravinteena kasveille. Kasvi tarvitsee typpeä ja fosforia. Typpi saa marjat kasvamaan suuremmiksi, se vaikuttaa siis voimakkaasti kasvien kasvuun. Päästessään maaperästä vesistöihin typpi- ja fosforilannoitteet aiheuttavat rehevöitymistä. Vesikasvien ja sinilevien tärkeimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori. Levien lisääntyessä hapenpuute Itämeressä lisääntyy ja lopputuloksena voi olla kalakuolemia.
Itämeri on maailman merien mittakaavassa poikkeuksellinen. Itämeri on matala ja sen vesi on vähäsuolaista murtovettä. Nämä seikat tekevät Itämerestä ainutlaatuisen merialueen koko maailmassa. https://www.itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos Itämeren suurin ongelma on tällä hetkellä rehevöityminen. Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että meressä on liikaa ravinteita ja tästä seuraa levien kasvua. Rehevöityminen on erityisesti Itämeren ongelma siksi, että se on matala ja vesi vaihtuu hitaasti. Tämän lisäksi ihmisiä asuu paljon meren ympärillä, jolloin mereen kulkeutuu ravinteita jätevesien ja valumavesien mukana. Rehevöitymisen myötä merissä alkaa kasvaa aiempaa enemmän leviä. Levien lisääntymisen myötä näkyvyys vedessä heikkenee eikä valo pääse yhtä syvälle, kuin aiemmin. Monet eliöt tarvitsevat vedessäkin valoa, joten vaikutukset ulottuvat koko ravintoverkkoon. https://www.itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Rehevoityminen Itämeren suojelun tuloksen voidaan nähdä jo hyviä tuloksia, sillä tehokas vesiensuojelu on vähentänyt itämeren ravinnekuormitusta viimeisen 20–30- vuoden aikana. Rehevöitymistä on siis onnistuttu pysäyttämään. Kuitenkin Itämeren ainutlaatuisuudesta johtuen sen vesikerroksiin ja merenpohjaan on kertynyt huomattava ravinnevarasto ja meren tila ei ole merkittävästi parantunut. Tästä syystä Itämeren suojelua on tärkeää jatkaa. Vesien suojelun tärkeyttä ymmärtääkseen on tärkeä käsittää myös veden kiertokulkua.
Vesi, jota juomme lasista tänä päivänä, on samaa vettä, kuin miljoona vuotta sitten. Kaikki elollinen maapallolla tarvitsee vettä pysyäkseen hengissä. Sama vesi kiertää ympäri maapalloa ja sitä kutsutaan veden kiertokuluksi.
Aurinko lämmittää maapalloa, jolloin veden lämpötila joissa, järvissä ja merissä nousee. Veden lämmetessä siitä osa haihtuu ilmaan. Tätä haihtuvaa vettä kutsutaan vesihöyryksi ja kokonaisuudessaan tätä tapahtumaa sanotaan haihtumiseksi. Vesihöyryn noustessa ilmaan se kylmenee ja alkaa muuttua pisaroiksi, näin syntyy pilviä. Tätä tapahtumaa kutsutaan tiivistymiseksi. Suuren määrän pisaroita tiivistyttyä ilma ei pysty enää kantamaan vesipisaroita, ne alkavat sataa vetenä takaisin maahan. Maan pinnalle putoava vesi voi varastoitua eri tavoin. Valtameriin, järviin ja vesiin putoava vesi haihtuu ja alkaa uudelleen haihtua. Maalle pudotessaan vesi alkaa kerääntyä pohjavedeksi, jota kasvit, eläimet ja ihmiset hyödyntävät. Kasvien kautta vesi alkaa haihtua kasvien lehdistä. https://www.vesi.fi/vesitieto/veden-kiertokulku/https://www.vesi.fi/vesitieto/hydrologinen-seuranta/
Veden luonnollinen kiertokulku muuttuu kaupunkien rakentamisen myötä. Ihminen rakentaa kaupunkeja ja päällystää maata läpäisemättömillä materiaaleilla, kuten asfaltilla. Tämän seurauksena veden luonnollinen kiertokulku muuttuu. Esimerkiksi tulvat lisääntyvät, kun kaupunkien viemäriverkostot eivät pysty ottamaan vastaan valumavesiä. Veden luonnollista kiertokulkua voidaan kuitenkin palauttaa tekemällä luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkeihin. Näitä ovat esimerkiksi viherkatot, vettä läpäisevät pintamateriaalit ja sadepuutarhat. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/miten-voimme-sailyttaa-veden-luonnollisen-kiertokulun-kaupungeissa
Nämä täytyy katsoa läpi, mutta ideoita voi käyttää.
TESTAA OSAAMINEN
Mitä veden kiertokulku tarkoittaa? Aseta oikeaan järjestykseen:
1. Aurinko lämmittää ja veden lämpötila nousee.
2. Veden lämmetessä osa siitä haihtuu ilmaan
3. Haihtunut vesi, eli vesihöyry nousee ilmaan, kylmenee ja alkaa muuttua pisaroiksi.
4. Pilviksi kerääntyneet pisarat tiivistyvät.
5. Vesipisarat satavat maahan.
6. Vesi alkaa varastoitua eri tavoin.
Hienoa! Olet suorittanut globaaliagenttikoulun “?” -kurssin ja samalla olet karttanut agnttimani-tiliäsi.
