1980- luvun puolivälissä havaittiin Etelämantereen yllä otsoniaukko. Otsonilla on tärkeä tehtävä suojata maapalloa ja sen eliöitä haitalliselta uv- säteilyltä. Aukko oli syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena. Jo vuonna 1987 otsonikerroksen suojelemiseksi sovittiin otsonia tuhoavien aineiden tuotannon ja käytön rajoittamisesta ja lopettamisesta. Tällä Montrealin- sopimukseksi kutsuttavalla sopimuksella ja sen tuomilla toimilla otsonituhon paheneminen estettiin. Otsonikerros palautunee entiselleen tämän vuosisadan keskivaiheella.

LÄHDE: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/otsoni

Ihmiskunnalla on siis mahdollisuus vaikuttaa jopa toivottamalta tuntuvaan tilanteeseen!

Meillä aivan tavallisilla agenteilla on mahdollisuus vaikuttaa. Arjen valinnoilla on helppoa tehdä pieniä muutoksia omiin tottumuksiin. Ilmastoystävälliset toimet voivat olla jopa elämänlaatua parantavaa. Pienillä teoilla on suuri merkitys kokonaiskuvassa päästöjen pienentämiseen. Kestäviä elämäntapoja lisäämällä voidaan hidastaa ilmastonmuutosta! Kestäviä elämäntapoja voidaan lisätä isossa mittakaavassa vaikuttamalla päättäjiin. Esimerkiksi Suomessa nykyisin kouluissa tarjoillaan aiempaa enemmän kasvisruokaa. Kasvisruoan lisääminen koulujen ruokalinjastoille oli koululaisista lähtenyt hanke, joka on hyvä esimerkki nuorten kansalaisaktivismista. Päättäjiin vaikuttamalla voimme auttaa ilmastoa.

LÄHDE: https://ilmastokirjo.fi/innostavia-ilmastotekoja/

Eräänä ratkaisuna maailmantilanteen parantamiseen on kestävän kehityksen lisääminen. Monet meistä ovat kuullee puhuttavan kestävästä kehityksestä, mutta mitä sillä tarkoitetaan? Kestävä kehitys ei ole pelkästään kierrättämistä, vaikka kierrättäminen onkin yksi osa kestävää kehitystä. Kestävästä kehityksestä on puhuttu niin, että se on kehitystä, joka tyydyttää ihmisten nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Tarkoituksena on, että ihmiset voivat hyvin ja maapallo säilyy elinkelpoisena. Kestävässä kehityksessä siirrytään kohti kiertotaloutta, jossa valmistettuja tavaroita voidaan käyttää pidempikestoisesti ja monipuolisesti. Kiertotalouden ajatus on varmistaa, että meillä on tänä päivänä tarvitsemamme, aiheuttamatta harmia tulevaisuudelle.
LÄHDE: https://toivoajatoimintaa.fi/kestava-kehitys/

Globaalisti kestävä hiilijalanjäljen taso on arvioitu olevan 2,5 tonnin taso. Suomalaisen hiilijalanjälki vuonna 2019 oli 10 tonnia. 2000- luvulla taso on enimmillään ollut yli 13,5 tonnia vuodessa. (Lähde: https://kestavakehitys.fi/-/yksityinen-kulutus-2021-suomalaisten-kulutuksen-hiilijalanjalki-on-pysynyt-liian-suurena) Olemme tottuneet elämään maailmassa, jossa meille tuotetaan jatkuvasti uusia tavaroita. Tavaroiden tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja, joita on kuitenkin rajallisesti. On tärkeää miettiä hyvinvointia sillä tavalla, että se ei perustu luonnonvarojen tuhlaamiseen ja kiihdytä ilmastonmuutosta. Yksi ratkaisu tähän on kiertotalous. Kiertotalous pyrkii ylläpitäviä järjestelmiä ja luomaan uutta.

Uusia hyödykkeitä tuotetaan, jotka jätetään jälkeen roskana. Tämä tapa käyttää luonnon resursseja ei ole kauaskantoinen ja siksi on pyrittävä kohti kiertotaloutta. Kiertotalous pyrkii siihen, että tuotteet pidetään mahdollisimman käytössä. Esimerkiksi uutta tuotetta tehdessä voidaan pyrkiä käyttämään kierrätettyjä materiaaleja. Jo olemassa olevia materiaaleja hyödynnetään ja yli jäävien materiaalien loppusijoitus suunnitellaan etukäteen. Kiertotaloudessa käytetyt luonnonvarat pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa. Käytetyt tavarat pyritään siis hyödyntämään vielä jollain tavalla. Tällä tavalla voidaan ehkäistä luonnonvarojen ylikulutusta ja näin ollen hillitään myös ilmastonmuutosta. Kiertotaloutta noudattava yritys voi esimerkiksi huoltaa polkupyöriä, jolloin ei tarvitse ostaa uutta. https://www.youtube.com/watch?v=DASYFyYtGcE&list=PLvCdSwoB72ugqm4gwCB4h1d5K_4JQ-XnD&index=6

On hyvä miettiä, miten varmistamme, että tänään tarvitsemamme asiat eivät aiheuta harmia maailmalla tulevaisuudessa.

Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan vaiheita, joita käytetään minkä tahansa tavaran tekemisessä. Ensimmäisenä hankitaan raaka-aine, esimerkiksi paperin valmistamiseen tarvitaan raaka-aineeksi puuta. Jokainen vaihe kuluttaa energiaa ja materiaaleja. Itse tuotteessa on vain pieni osa niistä luonnonvaroista, jota tuotteen valmistamiseen kuluu.

Tuotteiden elinkaaren viisi vaihetta ovat:
1. Raaka-aineiden hankinta
2. Valmistus
3. Pakkaaminen ja kuljetus
4. Käyttö
5. Elinkaaren loppu

LÄHDE: https://www.ymparistoosaava.fi/rakennusala/index.php?k=22791

TEHTÄVÄ IDEA: täytyy toteuttaa

Valitse luokasta jokin arkinen esine. Yritä löytää sellainen, esine, jota on luokassa vähän eri tavoin valmistettuna (esim. kynä, vihko tai kirja). Selvitä yksin tai pienessä ryhmässä muiden agenttien kanssa, mikä on valitsemasi tuotteen elinkaari. Käytä apunasi tiedonhaussa myös tietoteknisiä välineitä.
Vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:
– Mistä raaka-aineesta tuote on valmistettu?
– Missä tuote on valmistettu?
– Onko tuote tuotu jostakin?
– Kuinka pitkä käyttöikä tuotteella on?
– Mitä tuotteelle tapahtuu, kun sitä ei voi enää käyttää?

TESTAA OSAAMINEN – YHDISTÄ SANA JA SELITYS

ELINKAARI                      Tuotteen eliniän kaikkia vaiheita raaka-aineiden tuottamisesta käytöstä poistamiseen asti

KIERTOTALOUS             Pyrkii pitämään luonnosta otetut raaka-aineet mahdollisimman pitkään käytössä.

KESTÄVÄ KEHITYS        Kehitystä, joka tyydyttää ihmisten nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa

EKOSYSTEEMI                Luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostama kokonaisuus.

Hienoa! Olet suorittanut globaaliagenttikoulun “?” -kurssin ja samalla olet karttanut agnttimani-tiliäsi.