Ta Miekin kalastajakylässä kalakannat ovat kadonneet meriveden lämpenemisen ja isojen kalastaja-alusten ryöstökalastuksen myötä. Perinteisestä ammatinharjoittamisesta on tullut hankalaa ja köyhyys on lisääntynyt. Kuva: Anna Peltonen
Maapallon pinta-alasta n. 70 % on valtamerten peitossa. Merillä onkin tärkeä tehtävä olla mahdollistamassa elämää maapallolla. Valtameret vaikuttavat sade- ja juomaveteen sekä hapen määrään, säähän, ilmastoon ja ruokaan. Ihmiskunnan kannalta merien suojelu on tärkeää myös siksi, että olemme riippuvaisia valtamerien resursseista ja palveluista. Resursseilla ja palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että 90 % maailmankaupasta tapahtuu valtamerten välityksellä. Lähde
LIITY GLOBAALIAGENTTIKOULUUN!
Voit luoda oman agenttihahmosi, tienata globuusteja, asioida Globalmarketissa ja valmistua globaaliagentiksi rekisteröitymällä Globaaliagenttikouluun.
Jos sinulla on jo agenttitunnus, voit kirjautua agenttikouluun täältä.
Tekemällä tehtäviä ja onnistumalla testeissä keräät globuusteja,
joilla voit tehdä ostoksia Globoxista löytyvästä Globalmarketista.
Itämeri on maailman merien mittakaavassa poikkeuksellinen. Itämeri on matala ja sen vesi on vähäsuolaista murtovettä. Nämä seikat tekevät Itämerestä ainutlaatuisen merialueen koko maailmassa. Itämeren yksi suurimpia ongelmia roskaantumisen lisäksi on rehevöityminen. Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että meressä on liikaa ravinteita ja tästä seuraa levien kasvua. Etenkin liiallinen typpi ja fosfori meressä saavat sinilevät kukkimaan ja meren eläimistölle tärkeä happi vähenee syvissä vesissä ja merenpohjalla. Levien lisääntymisen myötä näkyvyys vedessä heikkenee eikä valo pääse yhtä syvälle, kuin aiemmin. Monet eliöt tarvitsevat vedessäkin valoa, joten vaikutukset ulottuvat koko ravintoverkkoon. Typpiä ja fosforia päätyy mereen esimerkiksi ihmisten jätevesistä, peltoviljelystä ja karjataloudesta. Typpi ja fosfori ovat tärkeitä maatalouden käyttämiä ravinteita kasveille. Niiden avulla vaikutetaan voimakkaasti kasvien kasvuun.
(Lähde: https://www.itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos)
Itämeren suojelun ansiosta voidaan nähdä jo hyviä tuloksia, sillä tehokas vesiensuojelu on vähentänyt Itämeren ravinnekuormitusta viimeisen 20–30- vuoden aikana. Rehevöitymistä on siis onnistuttu pysäyttämään. Kuitenkin Itämeren ainutlaatuisuudesta johtuen sen vesikerroksiin ja merenpohjaan on kertynyt huomattava ravinnevarasto. Tästä syystä Itämeren suojelua pitää jatkaa. Vesien suojelun tärkeyttä ymmärtääkseen on oleellista käsittää myös veden kiertokulkua.
(Lähde: https://www.itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos)
Vesi, jota juomme lasista tänä päivänä, oli olemassa jo miljoona vuotta sitten. Sama vesi kiertää ympäri maapalloa ja sitä kutsutaan veden kiertokuluksi.
Aurinko lämmittää maapalloa, jolloin veden lämpötila järvissä, merissä ja joissa nousee. Veden lämmetessä siitä osa haihtuu ilmaan. Haihtuvaa vettä kutsutaan vesihöyryksi ja tätä tapahtumaa sanotaan haihtumiseksi. Vesihöyryn noustessa ilmaan se kylmenee ja alkaa muuttua pisaroiksi. Näin syntyy pilviä. Tätä tapahtumaa kutsutaan tiivistymiseksi. Kun pilviksi tiivistyneitä vesipisaroita on paljon, pilvet muuttuvat raskaiksi ja alkavat sataa vetenä takaisin maahan.
Maan pinnalle pudotessaan vesi kerääntyy pohjavedeksi, jota kasvit, eläimet ja ihmiset hyödyntävät. Vettä haihtuu myös kasvien lehdistä. Valtameriin, järviin ja jokiin putoava vesi alkaa haihtua auringon lämmöstä uudelleen ja näin muodostuu taas sadepilviä.
(Lähde: https://www.vesi.fi/vesitieto/veden-kiertokulku/https://www.vesi.fi/vesitieto/hydrologinen-seuranta/)
Ihmisen toiminta vaikuttaa veden kiertokulkuun. Ihminen rakentaa kaupunkeja ja päällystää maata läpäisemättömillä materiaaleilla, kuten asfaltilla. Esimerkiksi tulvat lisääntyvät, kun kaupunkien viemäriverkostot eivät pysty ottamaan vastaan valumavesiä. Veden luonnollista kiertokulkua voidaan kuitenkin palauttaa tekemällä luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkeihin. Näitä ovat esimerkiksi viherkatot, vettä läpäisevät pintamateriaalit, sadepuutarhat ja hulevesialtaat.
(Lähde: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/miten-voimme-sailyttaa-veden-luonnollisen-kiertokulun-kaupungeissa)
(tehtävä aukeaa
uudelle sivulle)
Hienoa, olet suorittanut osa-alueen 14, Vedenalainen maailma, tehtävät!
Voit käyttä ansaitsemiasi globuusteja Globalmarketissa. Jos mahdollista, tee alla oleva agenttitehtävä.
AGENTTITEHTÄVÄ – TARKKAILE OMAA VEDENKULUTUSTASI
Suomalainen kuluttaa päivässä vettä keskimäärin 120 litraa.
(Lähde https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/vedenkulutus)
Tarkkaile yhden päivän ajan mihin kaikkeen tarvitset vettä. Kirjaa asiat ylös. Listaa päivän lopuksi, missä asioissa voisi yrittää vähentää vedenkäyttöä.
