“Ei nälkää” tarkoittaa sitä, että aliravitsemus saadaan poistettua ja ruokaa riittää kaikille. Tavoitteella pyritään myös siihen, että maatalous ja kaikenlaisen ruuan tuottaminen olisi reilua, tasa-arvoista ja mahdollista. Tärkeää on myös, että ihmiset saisivat oikeaa tietoa terveellisestä ruuasta ja sen tuottamisesta eikä esimerkiksi viljelyalueita jaettaisi epäreilusti. Kaikissa ruuantuotannon vaiheissa pitää ottaa huomioon ympäristöasiat, kuten kestävä energiantuotanto.  

Ovatko nälänhätä, aliravitsemus, ruokaturva ja ruokahävikki sinulle tuttuja sanoja? Tästä voit vielä kerrata:
 

Nälänhätä: Ruoka loppuu tai sitä ei ole riittävästi. Sitä ei ole saatavilla lisää. Nälänhätä aiheuttaa monenlaisia ongelmia. 
 


Aliravitsemus: Henkilö ei saa tarpeeksi ravintoaineita tai energiaa. Aliravitsemus aiheuttaa sairauksia ja myös kuolemia. 

Ruokaturva: Ruokaturva tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa.
 


Ruokahävikki: Hävikkiä on ruoka, jonka olisi voinut syödä, mutta se laitetaan roskiin tai se pilaantuu, koska sitä ei käytetä. Ruokahävikkiä syntyy, kun ruokaa on tarjolla enemmän kuin sitä ostetaan tai käytetään.   

Lue lisää: 

Monissa maissa, joissa ennen oli usein nälänhätä, pystytään nykyään kasvattamaan ja jakamaan ruokaa niin, että se riittää kaikille asukkaille. Kuitenkin yli 800 miljoonaa ihmistä joutuu joka päivä miettimään, mistä he saisivat seuraavan ruuan itselleen tai perheenjäsenilleen. Ruuan riittävyys tuottaa eniten ongelmia Aasiassa ja Afrikassa.
 Nälkä on ikävä tosiasia. Nälkäongelma johtuu monen asian yhteisvaikutuksesta. 

Sota ja levottomuus aiheuttavat nälkää. Miksi? Sota tuhoaa ympäristöä ja viljelykoneita, vaikeuttaa ruuan tuotantoa ja hankkimista sekä ajaa ihmisiä pois kodeistaan. Sodan keskellä ei ole aikaa tehdä peltotöitä. Silloin on vaikeaa tuottaa ruokaa, hoitaa viljelyksiä ja huolehtia karjaeläimistä.

Voi olla, että pellot ja kaupat ovat alueella, jonne ei uskalla mennä. Levottomuuksien keskellä ihmisten arki muuttuu ihan erilaiseksi kuin se on rauhan aikana.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toinen syy ihmisten nälkään. Poikkeaviin aikoihin tulevat sateet tai kuivuus hankaloittavat ruuan kasvattamista. Liika kuumuus ja kylmyys tekevät saman. Jos vettä on liikaa tai liian vähän, on vaikeaa kasvattaa ruokakasveja, vaikka olisi kuinka taitava ja ahkera viljelijä. Muuttuva ilmasto on voinut tuoda tutuille pelloille sellaisia tuhohyönteisiä, joita ei osata vielä torjua tai joita ei saa häädettyä pois. 

Ilmastovaikeudet ja sotatilanteet nostavat siementen, lannoitteiden ja myös ruuan hintoja. Jos tarjolla on vain vähän jotain tuotetta, sitä myydään kalliimmalla.

Suomessa agenda 2030 tiekarttaan on kirjattu, että vuoteen 2030 mennessä jokaisella Suomessa asuvalla ihmisellä on mahdollisuus syödä terveyden ja ympäristön kannalta hyvin. (Lisätietoa löytyy täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164088. sivu 38)

Loistavaa! On hyvä, että on tavoitteita, joihin voidaan yhdessä pyrkiä!   

Videossa mainittiin, että Kambodžassa on opeteltu tekemään voimapuuroa, joka auttaa jaksamaan paremmin esimerkiksi koulussa.

Tehtävänäsi on nyt keksiä omalle perheellesi sopiva voimapuuro. Mitä aineksia sinun lähiympäristöstäsi voisi käyttää voimapuuroon? Puurokattilaan sopii vain terveellinen lähiruoka. Laita loput ainekset tarpeettomien ainesten pussiin.

(tehtävä aukeaa uudessa välilehdessä)

Mauritaniassa (Länsi-Afrikassa) viljely ja ruuan tuottaminen on vaikeaa, sillä suuri osa Mauritanian pinta-alasta on Saharan autiomaata. Juuri siksi siellä kehitetään ilmastokestävää maataloutta ja toimeentuloa.
Se tarkoittaa sitä, että yhdessä ideoidaan keinoja, joilla ruokaa voidaan tuottaa hankalissa olosuhteissa paremmin, jotta ruokaa riittäisi kaikille.

Etenkin eteläisen Braknan alueella viljelijöille tarjotaan paikallisten asiantuntijoiden avulla uudenlaisia koulutuksia. Koulutuksissa saadaan uutta tietoa hyvistä viljelyvinkeistä ja ravitsevista kasviksista, jotka kasvavat kovassa kuumuudessa paremmin.

Ihmisiä innostetaan etsimään ja kehittämään keinoja, joilla he voivat turvata omien kotiensa ruokaturvaa sellaisinakin aikoina, jolloin ravintoa on vain vähän saatavissa.

Planetaarinen ruokavalio on ruokaa, joka on terveellistä koko ympäristölle ja ihmiselle. Planetaarinen ruokavalio koostuu pääosin kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista ja tyydyttymätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä (esimerkiksi rasiassa oleva margariini ja kala). Se sisältää kohtuullisia määriä kalaa ja kanaa ja vain hieman punaista lihaa, lisättyä sokeria ja puhdistettua viljaa (Lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo16200).

Ruoka-aineksissa otetaan huomioon kulttuuritekijät ja se, mikä eri maissa on lähiruokaa. Lähiruoka tukee paikallista työllisyyttä ja taloutta. Se on kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Esimerkiksi Suomessa lähiruokaa voi olla porkkana tai järvestä ongittu ahven, Etiopiassa teff-vilja ja kaali ja Kolumbiassa peruna ja banaani.

Tunnistatko suomalaisia lähiruokia. Laita ruoka-aineet oikeisiin laatikoihin. 

(tehtävä aukeaa uudessa välilehdessä)

Hienoa! Olet suorittanut globaaliagenttikoulun Ei nälkää -kurssin ja samalla olet karttanut globuusti-tiliäsi.

Alla vielä käytännön lisätehtävä globaaliagenttioppilaille. Jos käyt globaaliagentikoulua luokassasi, sovi opettajasi kanssa, mitkä tehtävät tehdään ja kuinka ne toteutetaan.

AGENTTITEHTÄVÄ – RUOKA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄMME

Tehtävä 1:

Tehtävä 2

Tehtävä 3